Duh

Noro-säärystimet, kesken. Vieläkin.

Sukat. Kesken kumpainenkin, toinen on päässyt jo nilkkaan asti. Ihmettelen kuinka olen päässyt näinkin pitkälle noinkin pienillä puikoilla, vaikken ole montaa tuntia näihin vielä käyttänytkään.

Yo-tutkinto, kesken. Ououh. Hyvin on mennyt. Maanantaina vielä englanti. Elikä sen jälkeen saan neuloa 24/7!

Valmistuminen, vielä vähän kesken. Yksi kurssi ylihuomiseksi tehtynä, ja sitten käyn kyselemässä sitä ompelukurssia. Aikaa on onneksi vielä marraskuuhun, tai miltei joulukuun alkuun.
Lakkihan minulla on jo, mutta tällaiseen hattuun törmäsin.. :O
Haluisin neuloa oman yo-myssyn! Se virallinen Pipo kun on niin pieni, ettei pehkoni sen alle mahdu. Buuhuu! Duh.

Mutta. Syksyn tulo, ERITTÄIN PAHASTI KESKEN. Vihastuttaa. :(
(Sattuipas leet kellonaika.)

Piis

Kassi pääsi jo torstaiksi näytille kouluun, mutta suostui kuvattavaksi vasta lauantaipäivän auringossa.

Äidin tuomaa vihreää pellavaa kaksinkertaisena, tukena ja koristeena pellavaverhoa Ikeasta.
Sisällä Finlaysonin tehtaanmyymälästä halpa puuvillapala, joka ei sovikaan verhokankaaseen, mutta eipä vuoria tarvitse koko aikaa katsellakaan.

Reunan, sisätaskun reunan ja pohjan tukena vanha palasiksi leikattu muovikansio.

Mukana myös ~kuusi vuotta vanha ompelukone, joka ei suostu yhteistyöhön, ei sitten millään. Menee vinksin vonksin - se ei oikeasti suostu menemään suorassa, vaikka kuinka pitelisin kankaasta tai koneesta tai mistä vain kiinni. Se jumittuu joka toisella suoralla, vetää alalangan kireäksi ja löysäksi vuorotellen.
No, lopputulos näyttää persoonalliselta, kun ommel menee siksakkia suoralla :)
Tykkäilen kyllä. Kunhan kestää käytössä!

Paksu pellava olisi kaivannut silitystä ihan alussa, mutta minen suostu hankkimaan silitysrautaa..

Laukun tekoon meni noin kymmenen tuntia, ja tein sen lattialla. En jaksanut siivota pöytiä. Oli aika jännää, kun ei tarvinnut nostaa ompelukonetta ja saumuria vuorotellen pöydälle, vaan kääntyi itse puoli metriä. Selkä oli vähän jökissä. Eei se mitään.

Unelmoin suuresta käsityöhuoneesta, jossa iso pöytä, ja jonka lattialle saan viskoa langanpätkiä niin paljon kuin haluan.
Unelmoin myös kämpästä, jonka lämpötila EI nouse 26 asteeseen kun aurinko porottaa pari tuntia. (Ja jonka lämpötila ei laske 15 asteeseen heti kun ulkona on pakkasta.)

Maanantaina äidinkielen kirjoitukset! Muo inhottavat ne tylsät aiheet, joista ei keksi mitään sanottavaa. Voisko siellä neuloa. :(

Duppaduidaa

Ensinnäkin: törkeän iso kiitos kaikille huivia kehuneille!
Ei ole juuri ollut aikaa surffata Blogilistalla, mutta huivin kautta sain monia uusia blogeja luettavakseni. Täytyy vielä tuota kommentointipuolta harjoitella. Luen kyllä innolla!

Piti tulla kysymään, että miten tuo tiimalasikantapää oikein toimiikaan. Nyt kun koitin keksiä kysyttävää, tajusin koko jutun. Kiitos avusta. :D

Huivin jälkeen piti pitää vähän taukoa, mutta olenkin tässä mätsäillyt, miten aloittaa sukka kärjestä ja miten yleensäkin jaksaa neuloa 2,5 mm puikoilla. Ihan hyvin..

Eilen aloitin myös tekemään uutta koululaukkua, sillä onhan minulla koulua jopa kolme päivää! Tekisin sen nyt valmiiksi, mutta olen aika täpinöissäni, sillä Ylen Opinportti-foorumin viestien mukaan englannin kuunteluni taisi sittenkin mennä suht hyvin. Uskon, että mahkut laudaturiin ovat vielä melko suuret. Viime keväänä englanti kosahti juuri tuohon kuunteluun.
Tänään oli ruotsin kuuntelu, jota en ikinäikinäikinä uskonut tekeväni. Ymmärsin jopa jotain. Olen muka aina ollut huono ruotsissa, mutta nyt kun aloin sitä kunnolla opiskelemaan, osasinkin. :)

Blogissa saattaa kuitenkin tulla vähän hiljaista, koska nyt pitäisi aikuisten oikeasti opiskella. Kirjoitukset ensi viikolla. Uuuu. Pitäkää puikkoja pystyssä! (Eeehehehe..)

Kiri

Tarina kurpasta perhoseksi..

Koska potentiaalinen kameranpidike ja -laukaisija lähtikin muualle töihin, otin asiakseni käyttää kameraa aivan itse, onhan siinä sentään kaukosäädinkin.

(Pöytä on oikeastaan aika siisti tänään.) Joku nelisensataa silmukkaa. Enpähän uskonut, että siitä näin iso tulisi. Yläreunalla pituutta 182 cm. Olen ylpeä. :)

Lanka alkoi vaihtamaan taasen väriä ihan viimeisillä riveillä, mutta oikeastaan siitä tuli ihan kiva reunus.

Aurinkokin pilkahti ja antoi valoa. Join mustikkakeittoa. Saa suositella hyvää huulirasvaa.

Kiri(pdf), from All tangled up
4 ja 5 mm puikoilla, lankana villavyyhti Tallinnasta. Vyyhdin painoa en muista, mutta siitä kului vain noin 2/3.
Tämä meni nopeammin kuin uskoinkaan, 2 viikkoa väkersin. Paitsi äsken tarkistaessani tajusin, että teinkin päivää vaille 3 viikkoa. Eli siis kaksi viikkoa! Aika tylsä, mutta ihan kiva kuvio.


JEE!

Tilan- ja ajan(tajun)puute

(Ja rahan..)
Mihin mä nää kaikki laitan? Vaatekaapitkin pursuavat vaatteita, sängynalunen on täynnä salaisuuksia ja juurikaan muuta pölypiiloista paikkaa ei ole. Muutama hikinen jakkarakori, mitä ne ny on. Yy :(
Lisäksi löysin vähän alta 20 UFOa..

Sukkalankaa! <3 Ja sukkabambut 2,5 ja 3,5.

Sama väri.. Öö, ok. No, näistä nyt tulee kuitenkin eri sukat, joten se ja sama. Ehkä ihan hyväkin.

Ja vähän ois mohairiakin tullut postissa. Ei siitä vielä sen enempää, menevät vähän piiloon. (Kunhan keksis paikan.)


Ja Helsingin messut! Hoho! Olihan siellä kaikkea jännää. Aika kallista mun budjetille. Onneks oli äiti mukana. ...

Tätä näytti joku muukin ostaneen. Ihastuin ensin vihreään, mutta siinä oli liikaa sinistä. Tämä vei voiton. Chileläistä puuvillaa, aika nannaa ja memmeetä. Äitikin ihastui ihan. Näistä voisi tulla elämäni ensimmäinen neuletakki. Tai vastaava. Katsotaan.
Ja sitten lautanauhalaudat. Oo! Tein näillä ala-asteella, ja jäin kaipaamaan. Sitten niissä vanhoissa käsityölehdissä oli kunnon kivat ohjeet, vielä kun muistaisi mitä lehti oli kyseessä.

Ostin myös Nixi-särkyvoidetta, joka sisältää inkivääriä. Messuilla käyneet varmasti haistoivat sen. Minä huumaannuin täysin. Ja se taisi jopa tehota eilen hartiakipuihin! Ikinä ei ole Mobilat minulle tehnyt muuta, kuin ällöttävän olon.

Isoveli oli kuskina ja tahtoi päivän päätteeksi Ikeaan, jossa oli 10-vuotisjuhlat. Haettiin pari baarijakkaraa ja pöydänjalka, veli kun tahtoo korkean ruokapöydän. Itse ostin uuden paistokasarin ja silikonipintaisen vispilän teflon-kattilalleni. Vihdoin saan mannapuuroa tehtyä. Mukaan tarttui tämä pellavakankaan palanen, josta varmaankin saa kassin päällysen tai vuorin. Ehkä muutamaankin kassiin.

Kiri on pingottumassa, siitä reportaasi huomenna.
Nämä muut projektit saattavat kuitenkin ehkä odottaa vielä kuukauden, sillä ensi viikolla alkavat kirjoitukset kuullunymmärtämisellä, ja ne viimeiset kurssitkin pitäisi saada. Sunnuntaina haimme avokkini äidin kotoa avokin yo-lakin, ja se on sopiva! Tähän pehkoon ei nimittäin saada ihan pienintä lakkia istumaan. Toivotaan, että lakki tuolla hyllyssä nyt vähän motivoi. :)

PS. Miksi koskaan silloin ei sada, kun olen varautunut sateeseen sateenvarjolla ja hameella? Ilmeisesti nyt hamekelit kuitenkin alkoivat - kera sukkahousujen ja säärystimien - sillä en aio ottaa riskiä kastelemalla housun puntteja, kenkiä ja sukkia ja tulla kipeäksi juuri kirjoitusten alkuun. Voisi silti edes sataa.

Ja vielä: olen ihan ummikko tuon Trekking-langan kanssa, joten vinkkejä saa antaa. :)